BJ-75 -87
Valvoja: Käyttäjä
BJ-75 -87
Mikähän mahtaa olla:
a) Ulosoton välitys??
b) Ulosoton sietämä kuormitus (vääntö)??
c) Vinssin matoruuvin välitys??
Aion muuttaa vinssin kardaanin letkuiksi= hydrostaattinen veto...
a) Ulosoton välitys??
b) Ulosoton sietämä kuormitus (vääntö)??
c) Vinssin matoruuvin välitys??
Aion muuttaa vinssin kardaanin letkuiksi= hydrostaattinen veto...
Ei riemulla rajaa, kun kaw...!
Öööh... Puhutaankohan nyt samasta asiasta??? Edes vinssin kokonais välitys ei oikein voi olla tuota 1:1 nelosvaihteella, koska nelos vaihteen välitys on ymmärtääksen 1:1. Onko ulosoton välitys myös 1:1?? Entä vinssin matoruuvin välitys??? Ehkä 40:1???
Jos vinssin kokonais välitys olisi 1:1, niin jos moottorin tyhjäkäynti olisi esim. 1000 rpm . Vinssin rummun nopeus olisi 1000 rpm Olisi siinä melkomoiset vaijeri nopeudet...!!!!
Jos vinssin kokonais välitys olisi 1:1, niin jos moottorin tyhjäkäynti olisi esim. 1000 rpm . Vinssin rummun nopeus olisi 1000 rpm Olisi siinä melkomoiset vaijeri nopeudet...!!!!
Ei riemulla rajaa, kun kaw...!
Viimeksi kun pyörittelin irtonaista jakolaatikkoa (BJ-42), pyöri ulosotto hyvin pitkälti samaa tahtia kardaanien kanssa hitaan puolen nelivedon ollessa kytkettynä, ja puolinopeutta pitkällä puolella, joten eiköhän se välitys ole n. 1:2. Viimeistään laskemalla hampaitahan se selviää.
Voihan vinssille tulevaa vääntöä (ja sitä kautta ulosoton tehoa) arvioida myös sen perusteella, että jossain 40 000 N tietämillä on useimpien maastokäytössä hyväksi todettujen vaijereiden tai turvasokkien sietokyky. Laskee sitten rummun halkaisijasta (jota en nyt muista, olisikohan 120 mm luokkaa) rummun vääntömomentin, jakaa matoruuvin välityksellä (1:33) ja matoruuvin hyötysuhteella (n. 0,5).
Kardaanit ovat harvoin (jos koskaan?) katkenneet tai ulosotot porsineet vielä noilla kuormituksilla. Pikainen lasku tuottaa väännön arvoksi tuolloin (jos muistin tuon halkaisijan oikein) n. 145 Nm. Kun kerran pyörivä teho P = vääntömomentti * kulmanopeus, saadaan ulosoton tehoksi esim. 3B-koneen kutakuinkin huippukierroksilla (4000 rpm -> ulosoton 2000 rpm eli n 209 1/s) noin 30 kW. Moottorille paremmin sopivilla kierroksilla (reilu 2000) oltaisiin siis juuri myyntiesitteessä esitetyn 16 kW:n nurkilla.
Hydraulimoottorin mitoituksessa tarvitsee tosiaan tuota välitettyä kierroslukua, mutta eiköhän se 1000-1500 rpm (moottorin kierrokset 2000-3000) ole oikein hyvin alueella. Ei muuta kuin rakentelemaan, huomioi sitten tosiaan ne pumppujen ja moottorien kierrostilavuudet eduksesi, ettei vinssaamisesta tule turhan hidasta.
Voihan vinssille tulevaa vääntöä (ja sitä kautta ulosoton tehoa) arvioida myös sen perusteella, että jossain 40 000 N tietämillä on useimpien maastokäytössä hyväksi todettujen vaijereiden tai turvasokkien sietokyky. Laskee sitten rummun halkaisijasta (jota en nyt muista, olisikohan 120 mm luokkaa) rummun vääntömomentin, jakaa matoruuvin välityksellä (1:33) ja matoruuvin hyötysuhteella (n. 0,5).
Kardaanit ovat harvoin (jos koskaan?) katkenneet tai ulosotot porsineet vielä noilla kuormituksilla. Pikainen lasku tuottaa väännön arvoksi tuolloin (jos muistin tuon halkaisijan oikein) n. 145 Nm. Kun kerran pyörivä teho P = vääntömomentti * kulmanopeus, saadaan ulosoton tehoksi esim. 3B-koneen kutakuinkin huippukierroksilla (4000 rpm -> ulosoton 2000 rpm eli n 209 1/s) noin 30 kW. Moottorille paremmin sopivilla kierroksilla (reilu 2000) oltaisiin siis juuri myyntiesitteessä esitetyn 16 kW:n nurkilla.
Hydraulimoottorin mitoituksessa tarvitsee tosiaan tuota välitettyä kierroslukua, mutta eiköhän se 1000-1500 rpm (moottorin kierrokset 2000-3000) ole oikein hyvin alueella. Ei muuta kuin rakentelemaan, huomioi sitten tosiaan ne pumppujen ja moottorien kierrostilavuudet eduksesi, ettei vinssaamisesta tule turhan hidasta.