Mä lähden jo toista kertaa Venäjää valloittamaan joten oon jo VANHA konkari näissä hommissa.
Tänä vuonna nähtiin muut offarit Imatralla ja sieltä ajettiin jonnekkin svetoon?
Äiti lupasi että kun ollaan rajalla reippaita niin mennään sitten Venäjällä kauppaan ostamaan jotain kivaa. Siellä oli yksi tosi kiva juttu mutta äiti väitti että se ei ollut myytävänä.
Juomat ja naftat on tankattu ja letka on valmiina siirtymään johonkin perusleiriin?
Tää olikin tuttu paikka, täällä oli viimeksi niitä isoja heinäsirkkoja.
Mikon leikkipaikkakin oli tallessa.
Vänskä on mun paras kaveri.
Me ajettiin tästä ensin ohi ja Pekkaa harmitti. Sitten me kuitenkin mentiin sinne kun se oli se oikea suunta.
Välillä oli ihan pakko pitää tauko kun mulla oli pissahätä ja aikuisilla tupakkahätä.
Tän kirkon pihalla yks mummo olisi halunnut äitin kumisaappaat mutta iskä ei antanut. Sitten se halusi aikuisten juomaa. Sillä oli varmaan kova jano kun se tuli niin iloiseksi kun se sai yhden tölkin.
Tänä vuonna ei tiet pölynnyt yhtään.
Täällä oltiin toinen yö ja nukkumaan päästiin kun oli kaivettu rinteestä jotain matkamuistoja, ne oli kyllä ihan ruosteisia mutta miehet oli niistä innoissaan. Kun Pekka ampui jokailtaisen raketin niin Vuoksessa alkoi kuhista Venäläisveneitä ja jossain ne ampui "takaisin" pari kertaa "kovilla".
Perjantaina suunnattiin kohti Laatokkaa, matkalla mua alkoi hermostuttaa etten pääsekkään uimaan kun ne oli parkkeerannu tukkirekan keskelle tietä.
Mutta me pantiin kanssa vilkku vasemmalle ja otettiin offiskaista käyttöön.
Vänskä näytti meille paikan jossa joku "äänruutti" oli komentanut niitä sotilaita, olikohan sillä yhtä kova ääni kun meijän äitillä kun se komentaa meitä.
Karttaan oli piirretty huoltoasema mutta sitä ei löytynyt misttään. Sitä kysyttiin kivoilta pojilta ja ne sano ettei sitä enää ollut. Sitten me mentiin toiseen paikkaan tankkaamaan.
Laatokka JEE
Täällä iskä pesi taas renkaita.
Leikkiessä tulee hirvee nälkä, mä haluun RUOKAA.
Bertat leikki jotain leikkiä jossa lopuksi molemmat oli siinä narussa kiinni. Ja sitten me jäätiin tähän leiriin yöksi.
Yöllä kuului kummallisia ääniä ja aamulla jokeen oli ilmestynyt joku rautamöykky, isi sanoi että se on Tapsan sputnikki. Iskä veikkasi että viimeistään ensi vuonna se lähtee taas uudelle Laatokkaa kiertävälle "uralle".
Lauantaina osa lähti Viipuriin, toiset kohti Porvoota ja me lähettiin pähämalaisten letkaan. Vänskää tuli kyllä ikävä kun tie hävisi johonkin eikä sitä Tapsan tähystelystä huolimatta tuntunut löytyvän mistään.
Sillä aikaa, kun ensimmäiset ylitti ojaa, me siskojen kanssa kerättiin leluja lattialta, ettei ne kastu.
Sitten kun me oltiin päästy yli odoteltiin vielä hetki että kaikki oli samalla puolella.
Pekka sanoi että pähämalaisten reissut on täyttä elämää. Se varmaan tarkoitti että ne on kovia tekemään töitä. Joppa ajoi puita nurin ja Tapsan konesaha kävi vielä puolenyön jälkeen. Mä pääsin yösafarille ja näin että iskän yö tai työ-valot toimii pimeässä. Mä en koskaan ole saanut valvoa näin myöhään. Mä luulen ettei nukkumatilla ole sitä gepsiä kun se ei löytänyt meitä aiemmin.
Näin muuten unta että huristeltiin Vänskän perässä jo ensivuoden safarilla mutta maasto ei näyttänyt samalta. Siellä missä ajeltiin olin näkevinäni Venäjäläisen sukellusveneen.
Mulla oli tosi kiva reissu. Näin vanhoja tuttuja ja sain paljon uusia kavereita. Toivottavasti pian nähdään ja silloin matkassa on muitakin alle 120cm offareita.
Kiitos kaikille koko meidän perheen puolesta.
ämkoo-juniori 4v.