Epätoivoinen projekti alkaa....

[hj60]

tässä on hiacen levy ja sylinteri

Tarkoititko Erno tätä mutkaa tuolla suojattomuudella. Sehän on kuitenkin jousen yläpuolella tuossa.

EDIT: niin joo mutta jos muuttaa kierrejousille, niin sitte...

[jjtp]

mä ole tehnyt ton saman homman 40 puolikevennetylle takaakselille hj60 levyllä,hj60 etunavan pyöränpulteilla,hiace satuloilla.
kuvia löytyy simoliinin sivuilta mun profiilista en jaksa just alkaa linkittää tänne,olen sinne kirjautunut myös jjtp nimmarilla.

[JF]

Ainakin kaivosautoina toimineissa (uudemmissa) Cruisereissa oli kuulemma joskus sellainen ongelma, että kun takajarrujen satula oli akselin etupuolella, keräsi se niin paljon moskaa etteivät satulat/palat/levyt kestäneet kauaakaan. Paras paikka lienee siis akselin takana, niin että jarrupalojan/satuloiden levyn pinnasta irroittama moska pääsee vapaasti tippumaan alaspäin. Sikäli joku kello 1-2 asento (kuskin puolella) voisi olla aika hyvä, saisi tuon jarruputkenkin vähän paremmin suojaan.

[Erno Kilpeläinen]

Erittäin hyvä huomio tuosta satulan paikasta...

Noh. Projekti eteni tällä viikolla taas pätkän... Linja autossa tuli rangen ja defenderin tukivarret jotka olivat yllätyksekseni täsmälleen identtiset keskenään. Niin muoto, koko, paksuus paino jne... Varsissa olevia numeroita en vielä tutkinut onko niissä eroa.

Samassa satsissa oli pussillinen puslia.

Harmittava takaisku tuli kun sivuttaisliikettä rajoittavat panhard tangot jäivät jälkitoimitukseen.

Lisäksi olen käynyt alustavia neuvotteluita saada samalta toimittajalta defenderin jousikupit molempiin päihin... Sekä käytetyt jouset että pääsee hieman mallailemaan osia paikalleen...

Tähän mennessä toimittajasta (offroad pajasta) (http://www.offroadpaja.fi/) on pelkästään positiivista sanottavaa. Asiantuntevaa palvelua, kohtuulliset hinnat ja nopea toimitus.

Toivottavasti heidän palvelutaso pysyy samana...

[Viideo]

Mitäs noille Rankulle ja Defenderille luvataan akselipainoja?

Kun tuo Hojotin täytyy kuitenkin jossain vaiheessa räjäyttää ja kunnostaa, niin kiinnostaisi kovin myös tuo vieterialusta. Vai onko tuohon vaihtoehdot lähinnä vain HDJ ja G-Mese?

[Erno Kilpeläinen]

Projektiin "takaiskuja"...

Viikonloppuna kikkailin tällä projekti BJ:llä mökin takana lumihangessa...

noh lukottomana autona sinnehhän se perskutarallaa kiinni jäi.. Aikani kikkailtuani ja lapioituani ajattelin että hinataan se pois lumen keskeltä ja kävin hakemassa pihassa olleen HJ61:n ja 21tonnia kestävän nostoliinan (joka toimittaa vetoliinan virkaa)...

Liina sitten autojen väliin ja ensin varovasti tunnustellen vetoa... Mitään ei tapahtunut... HJ:n pyörät pyöri tyhjää vaikka lukot oli jo päällä... Noh hieman rohkeampia nykäisyjä ja BJ osoitti jo merkkejä mahdollisesta irtoamisesta.

Sitten vielä se viimeinen kiskaisu (kohtalaisen rohkea) niin mitä tapahtuu... BJ:n runko menee poikki!!! Takajousien takakiinnikkeiden etupuolelta... Olen repinyt omia HJ:tani ojasta maastureilla, metsäkoneella, traktorilla ja joskus jopa kuorma autolla rapsakasti nykäisten eikä koskaan ole moista tapahtunut...

Syykin selvisi... Pikaisten tutkimusten pohjalta voi todeta että runkopalkissa oli "metallia" vain noin puolentoista millin vahvuinen kerros. Loppu oli ruostetta ja sen päällä olevaa alustamassaa...

Hommat siis jatkuvat uuden rungon piirtämisellä...

Sattuuko teistä kukaan tietämään mikä on tuon toyotan oman mekaanisen vinssin välityssuhde? Ja muuttuuko se suhden eri vuosimalleissa?

Tietoa tarvisin hydraulimoottorien nopeuksian ja tilavuuksien selvittelyyn..

[Viideo]

Eikös tuo rungon katkeaminen kannata ottaa positiivisena asiana, jos et sille muuten aikonut mitään tehdä? Tulee varmaankin nyt korjattua kunnolla.

Sattuuko teistä kukaan tietämään mikä on tuon toyotan oman mekaanisen vinssin välityssuhde? Ja muuttuuko se suhden eri vuosimalleissa?

Tietoa tarvisin hydraulimoottorien nopeuksian ja tilavuuksien selvittelyyn..

En tiedä noita välityksiä, mutta hydraulimoottori kannattaa laittaa suoraan akselille ilman välitystä. Tietysti, jos välityksen kanssa toteutus on helpompi, niin sitten. Mutta parempi tulee ilman.

[Erno Kilpeläinen]

Hydraulimoottori on toki tarkoitus liittää suoraan vinssin sisäänmenoakselille. Mutta tarvin tuon vinssin sisäisen välityssuhteen jotta tiedän mitoittaa tuon moottorin koon ja pyörimisnopeuden oikeaksi... Tiedän jo mimmoista pumppua tulen käyttämään joten nyt on vain valittava oikea kierrostilavuuksinen moottori...

[komk]

hmm...

On tässä vielä sellainen vaihtoehto että jos menee mahdottomaksi katsastaa noita muutoksia tieliikennekelposeksi niin (kun nyt traktoritehtaan töissä olen) tekee tuosta bj:stä liikennetraktorin...

Ajaa sillä ei saa kuin 50km/h mutta sen jälkeen EI ole mitään rajoituksia rakentelun suhteen eikä tarvi katsastaa....

Lähden kohta käymään katsastuskonttorilla muutoslistan kanssa... Katsotaan potkiivatko pihalle...

Hyvä tavaton. Millanen homma se olisi tehdä Bertasta traktori?
Kaverit v...uilee jo nyt, että on tämä traktori.
Olis ne kummissaan kun läjäyttäs otteen kouraan

- jm

[JF]

Vinssin välityssuhde on 33:1 (HJ-60 vm- kahdeksankytjotain). Jostain olin aikoinani lukenut että se olisi 40:1 mutta kokeilemalla irtovinssillä selvisi.

Se on tosiaan BJ:n rungon heikko kohta se takajousien etukiinnikkeen seutu, ajan mittaan tuppaa siitä heikentymään. Itselläkin katkesi runko siitä kohtaa Venäjän reissulla (kuskin puolelta), tosin huomasin ko. pikkuvian vasta kotimaan puolella. Oli onnekkaasti haljennut korinkiinnityksen välistä, jolloin ko. kannake jäi pitelemään rungon päitä suhteellisen lähekkäin. Alusta oli ko. reissun ajan yllättävän pehmeä ja mukava.

Itse ajattelin tulevan kierrejousihässäkän yhteydessä vahvistaa takarunkoa niin, että se olisi kokonaisuudessaan putkitettu, eikä vain kourumallinen niin kuin se on alunperin. En ole vielä päättänyt, mutta saattaa olla että koteloin rungon kokonaan umpeen kuten esim. G-mersussa. Eipähän pääsisi moska enää muhimaan. Pitäisi vain jotkut kiinnitykset suunnitella uusiksi, kun rungossa on kuitenkin aika paljon käytössä olevia reikiä.

Hmm, voisikohan umpirunkoa käyttää paineilmatankkina? Taitaisi kondenssiveden kanssa tulla ongelmia etenkin talvisaikaan.

Runkoa korjatessa kannattaa sitten huomioida että rungon alkuperäinen materiaali on huomattavasti lujempaa kuin rautakaupan perus rakenneteräs. Rungon teräksellä saattaa olla jopa kolme kertaa suuremmat veto- ja murtolujuudet, eli kunnon ylimitoitusta vain kehiin jos käyttää tavallista mustaa rautaa.

[Erno Kilpeläinen]

Toyotalta on tehty selvityspyyntö käytetystä teräslaadusta. Eikä toki ollut tarkoitus tehdäkkään/korjatakkaan runkoa tavallisen rautakaupan aineilla.

Itse en lähde kokonaan umpioimaan runkopalkkeja. Teen sen (näillä näkymin) koko matkaltaan neliö palkista mutta kuitenkin jätän riittävän määrän reikiä paskan poistoa ajatellen.

Rungon korroosion kestoa on ajateltu parantaa kuumasinkitsemällä koko rungon kunhan auto on rakennettu ja katsastettu. Kuumasinkityksessä on vain hyväksi jos sinkittävä metalli on hieman ruostunut ja karhentanut metallin pintaa. Ruoste lähtee hapotusvaiheessa pois ja tähän karhennettuun pintaan sinkki ottaa parhaiten kiinni.

Kieltämättä idea käyttää runkoa esim. paineilmasäiliönä on erinomaisen hyvä. Itse olen harkinnut että sinkityksen jälkeen runkopalkit voisi täyttää veden/ilman pitävällä uretaanilla jolloin paskaa ei pääse rungon sisään ja näin sisäpuolen sinkkipinta pysyisi pidempään ehjänä...

Oma projektini on edelleen piirto pöydällä. Olen mallintanut tulevaa runkoa tietsikalle, mutta työ etenee aika hiljalleen. Johtuen ehkä siitä että tuo ohjelma on minulle sen verran uusi tuttavuus etten oikein osaa sitä käyttää. Täytynee yrittää houkutella hommaan mukaan joku joka osaa ennestään k.o ohjelman käytön.

Traktoriksi katsastamisen edellytyksen on minulla selvityksen alla. Olen itse henkilökohtaisesti sen verran "tuskastunut" katsastajiin että jos rekisteröinti onnistuu kohtuullisin ponnisteluin niin teen omasta BJ:stäni liikennetraktorin. Tällöin mm. jo ennestään pieni käyttömaksu poistuu kokonaan ja henk. koht ajoja voi ajaa polttoöljyllä. Tosin matkavauhti on rajoitettava (ainakin katsastushetkellä) 50km/h. Tämä onnistunee kai lukitsemalla jakolaatikko siten ettei H vaihteita saa päälle.

Tästä tulee vielä lisäinfoa kunhan itse saan asioita selville....

[JF]

Jossain näin sellaisen merkinnän HJ-60 rungon teräkselle kuin JP-6. Ei kyllä sano minulle mitään, saattaisi olla murtolujuudeltaan 600N/mm^2? Mistähän japanilaisten terässtandardeja löytyisi... täytyypä selvittää.

Mistä muuten olet löytänyt vesitiivistä eli umpisoluista uretaanivaahtoa? Rautakaupan perusvaahto ei nimittäin sellaista ole (vettyy ja hapertuu), itseäkin kiinnostaisi monen hankkeen kannalta moinen. Taannoisilla rakennusmessuilla ei kukaan alan henkilö ollut siitä kuullutkaan, vaikkei sen nyt niin ihmeellistä pitäisi olla.

Muuten, ei kai tieliikenteessä saa ajaa millään laitteella löpöllä? Vai tarkoittaako omat ajot pellon ja kodin väliä?

[Erno Kilpeläinen]

Polttoöljyllä saa ajaa jos on maa tai metsätaloutta harjoittava henkilö...

Lisätietoja AKE:n sivuilta

Traktoria saadaan käyttää polttoainemaksua suorittamatta maa- ja metsätaloudessa ja maatilatalouden harjoittajan yksityistaloudessa. Lakiin tehdyn lisäyksen mukaan maatilatalouden harjoittajalla tarkoitetaan myös sellaista henkilöä, jota verotetaan metsätalouden tulosta tuloverolain 43 §:n nojalla (metsätalouden pääomatulo).

[pikkujussi]

Mä en kyllä lähtis boxaamaan bj:n runkoa. Aika iso osa joustoista tulee rungosta. Kun kattelin erästä Chevyn Pickuppia kisoissa, huomas hyvin miten jousto saadaan rungon kiertymisellä. (kuorma-autoksi rekisteröity, takajousissa kantavuutta jonkin verran, ei juurikaan joustoa!)
Boxattu runko ei kierry juurikaan. Toi alkuperäinen C-palkki on MUN MIELESTÄ ehdottomasti paras ratkaisu maastoon. Radalle ja stripille eri asia.

Sen kiertymisen takiahan BJ:n korikin on suunniteltu elämään, ettei se repeenny maastossa.

[Erno Kilpeläinen]

Tutkin tuossa hieman erilaisia runkopalkkivaihtoehtoja ja tein niille joitakin laskelmia (lujuus, resonanssi, kiertävyys jne)...

Tulin siihen tulokseen että perusrakenne mitä tulen käyttämään (panssarointi & lisäpoikittaistuet, runkoon hitsatut sivuraudat jne) tulee rungosta jo luontojaan niin jäykkä ettei sen taipuvuudella ole noin lyhyessä rungossa merkitystä. Joten teen täysin jäykän rungon. Kierrejousialustan tehtäväksi jää joustaa maaston muotojen mukaan.

Tarkoitus on tehdä/vahvistaa runkoa riittävän lujasta materiaalista joka ei "repeä". Lisäksi rungon tulee kestää väkevien hydraulivinssien aiheuttamaa kuormaa ja sivuttaisvääntöä.

Tuo rungon joustavuus on eri asia kuorma-auto kokoluokassa. Ja jopa HJ60/61:n rungossa joka on huomattavasti pidempi kuin BJ. Rungon vääntymä voi tutkia hyvin kun nostaa hiliftillä autoa ilmaan jostakin kulmasta.

Ja bj:n korista.... Käytännössä tuo muoto on tullut valmistusteknisistä syistä. Ei niinkään kiertymisen kestosta. Kestäähän esim. HJ sarjan autojen korit vallan mainiosti vaikka alla oleva runko taipuu bj:tä enemmän.