SLCK.net - Suomen LandCruiser Klubi ry.

kah, kesken ruuhkamatkailun alkoi bertta syöksemään pellinalta sumua, ja lämmöt karkas harakoille. Samalla alipainesummeri aloitti kuolonvirtensä veisuun, ja yksinäinen työmatkustaja tunsi kauhun karpaloiden kirpoavan otsalleen.

Näinkö tässä kävi, taitaa tulla ajettua sitten tuon edessä olevan fiesta yli. Nopealla ja kevyellä ranneliikkeellä hän tempasi cruiserinsa kuitenkin oikealle kaistalle (kiitos asennetun tehostimen) pikkukinnereiden sekaan, ja kas siellähän häämöttää Käpylän shell.

Ei kun pihalle ja ihmettelemään. No perhanan laturinremmi poikki. Tästähän työmatkalainen olisi selvinnyt hetkessä, mutta kun ei siinä Shellillä ollut sopivaa remmiä. Ja joku kehveli (itseään syyttäen) oli mennyt ja asentanut ohjaustehostimen, tuon juuri kehutun ja ylistetyn laitteen. Laturinhihna tietty tehostajan remmin alla.. eikä se saakelin hihna sovi irtoamaan kuin katkaisemalla.

Kahden pätkän kanssa taksilla auotarvikeliikkeeseen ja pikana takas. Hihnat vaihtoon ja auto nippuun. Ja satunnainen työmatkailija onnellisena kohden työpaikkaansa, pukuryvettyneenä, kädet öljyssä kyynärpäihin saakka, ja suoraan ensimmäiseen tapaamiseen toimiston uuden asiakkaan kanssa. Oli siinä ranskalaisella markkinointijohtajalla ihmettelemistä kun "suoraan katuojasta nousseena" herra AD vaivaantuu paikalle.

Mutta silti olo oli kuin miljon bucks. Kenttäremonttia ja siinä onnistumista ei voita mikään.

Toyota Rules

Asenne kohdallaan....!!!

Juuri tämänkaltaiset "pienet kommellukset" ovatkin omiaan muodostamaan erityisen viha/rakkaus-suhteen, auton ja sen omistajan välille. (ovat vaan harvassa nykyisin nuo huoltikset, joista saa muutakin kuin keskiolutta)

Kasvattaa kyllä aimoannoksen kärsivällisyyttä ja luovaa ongelmanratkaisukykyä, kun saa varautua yllätyksiin sekä "kevyisiin kenttäremontteihin", mistä moni työsuhdeautolla ajava ei osaa edes pahimmissa painajaisunissaan uneksia...

Mutta se onkin oma osansa harrastusta!

Joo ja säästösyistä ei varahihnaa kannata mukana raahata

Joskus on käynyt noin itellekkin.

Nyky hihnat ei tunnu kestävän pakkasnestettä,öljyä läheskään yhtä hyvin kuin ennen.
Omassa bertassa oli vanha hihna ainakin kymmenen vuotta,ja selkäremmi puoleen väliin purkeunut ,hyvin piti ja kesti.

Näitä uusia saa vaihella vuosittain.

kyllä joo, tarinan opetus:

Säästämisen lopetus. eli halpojen varaosien hankkimista ei kannata siirtää. Huomenna hihnakauppaan... ja oikeastaan alipaine- ja öljyletkut vois teettää varalle.

Hieman aihetta sivuten - tulipa mieleeni eräälle ystävälleni, joka on kova Volkkarifani sekä Brittipyörämies, aikoinaan sattunut juttu.

Hän oli ollut silloisen tyttöystävänsä kanssa keski-eurooppaan suuntautuneella pitkällä lomareissulla - ajokkina heillä oli vanha, mutta luotettavaksi reissupeliksi osoittautunut 60-lukuinen Volkswagen Kleinbuss. (vanha ns. "junakeulainen", 6-volttisilla sähkölaitteilla oleva).

Kilometrejä heille oli helteisessä kesäsäässä kertynyt jotakuinkin 10000, ja ilman minkäänlaisia isompia murheita.

Kesäloma lähestyi pikkuhiljaa loppuaan, ja pian olikin jo aika palata koti-suomeen. Laivamatkalla Tukholmasta Turkuun, kaverini oli tokaissut tyttöystävälleen: "jotta on tuo volkkari sitten kelpo laite, niin sitä vaan tehtiin taas pitkä reissu, ilman ongelmia".

No, he pääsivät sitten lopulta Turun satamasta reilut 50-kilsaa, kun jossain Loimaan tienoilla Kleinbussin kone leipoi kiinni...

Nikkari kirjoitti:Kesäloma lähestyi pikkuhiljaa loppuaan, ja pian olikin jo aika palata koti-suomeen. Laivamatkalla Tukholmasta Turkuun, kaverini oli tokaissut tyttöystävälleen: "jotta on tuo volkkari sitten kelpo laite, niin sitä vaan tehtiin taas pitkä reissu, ilman ongelmia".

No, he pääsivät sitten lopulta Turun satamasta reilut 50-kilsaa, kun jossain Loimaan tienoilla Kleinbussin kone leipoi kiinni...

Tätä kutsutaan pirujen maalaamiseksi seinälle.

Onhan tuota tullut kenttäremonttia tehtyä hojoonki muutamaan otteeseen.

Cental73 kirjoitti:kyllä joo, tarinan opetus:

Säästämisen lopetus. eli halpojen varaosien hankkimista ei kannata siirtää. Huomenna hihnakauppaan... ja oikeastaan alipaine- ja öljyletkut vois teettää varalle.

Luin tämän, mutta en ymmärtänyt.
Ajelin tänään kerrankin ajoissa töihin ja haistelin että kevät on pitkällä, öljy haisee=tekevät asfalttia. Katse peiliin ja kas, savua moottoritiellä
Nokkelana kanttasin levikkeelle, pelit seis ja pelti pystyyn. Konehuone on mustana öljyä (Manasin ja suunnittelin auton myymistä mustalaisille)
Mutta kas, varovainen uudelleen käynnistys ja kurkkaus konehuoneeseen sai minut vakuuttuneeksi ettei olisi ollutkaan huono idea tehdä niitä vara letkuja. Alipainepumpun öljynpaluu (se alempi) letku vuotaa komeassa kaaressa suoraan pakosarjan päälle. Jos nyt hommais sitten ne vara letkut (tosin nythän ne kestää kun ne uusii!?!)

Kiitokset Tiipelle hinauksesta

P.S. Pitää pyytää anteeksi siltä karavaanarilta, mikä tuli kyselemään tarvinko apua. Ei olis tarvinnu vastata ehkä niin kipakasti, mutta oli vaan herkkä hetki

Mulla oli ihan sama homma, letku oli hinkannut ilmanputsarin jalkaan. Saiskohan näitä takuukorjaukseen kun on aivan selvä tyyppivika

tepa78 kirjoitti:Mulla oli ihan sama homma, letku oli hinkannut ilmanputsarin jalkaan. Saiskohan näitä takuukorjaukseen kun on aivan selvä tyyppivika

Kyllähän näin tuoreissa koneissa pitää vielä saada letkut kuntoon tehtaan piikkiin.
Kellä kestää pokka mennä tivaamaan?

Tuli tätä lukiessa mieleen yksi melkein tien päälle jäämis tapaus.
Ajelin kajaanista kohti paltamoa ja puolessa välissä (paikalliset tietää, kontiomäen shellin kohdalla) alkoi armoton kumin/savun käry tulemaan hyttään.
Kosla levikkeelle ja ihmettelemään pellin alle.

Tehostimen hihnan kiristimestä oli laakeri kaput ja rulla kävi niin kuumana, että alkoi sulattaa hihnaa.
Onneksi oli juomavettä pullossa kun oli helle päivä niin vähän jäähdyttelin rullaa (minisauna) ja koneöljyä koitin tipistelä rullaan mitä välistä pääsi.
Kesti pajalle asti nilkuttaa.

Löytyi äkkiä laakerit vararullaan. Siihen passaa muuten ihan stanu laakerit.